Ihana Ella

Olin töissä tehtaassa, jossa tehdään raskasta työtä pienellä palkalla, kuluttavaa ja toivotonta. En tiedä kuinka olinkaan juuttunut siihen laitokseen, kun olisin voinut tehdä paljon muutakin. Esimerkiksi kävellä meren rannalla, paljain jaloin tulikuumalla hiekalla jonkun salaperäisen naisen kanssa. Jonkun, joka tuoksui aavistuksen verran kookokselta, maistui myös. Sen sijaan raahustin bussipysäkiltä kotiin iltavuoron jälkeen. Oli talvi, karu sää. Turha kai mainitakaan, että mielialani oli synkkä.

Alaovesta päästyäni sytytin valot rappukäytävään ja siinä hän istui portailla, naapurin Ella. Pienehkö, siro nainen, jolla oli huikaisevan siniset silmät. Sellaiset, että niissä oli aavistus turkoosia. Muistan joskus ajatelleeni, että niiden kanssa katsottuna maailman täytyy olla kaunis paikka. Ellalle se ei sinä iltana ollut, sillä hän itki.

-Mitä ihmettä, osasin vain sanoa.

Istahdin hänen viereensä, sillä en voinut noin vain ohikaan kävellä. Kiedoin käteni hänen hartioilleen ja vaikka ele oli toverillisen lohduttava, en voinut olla tuntematta pientä värähdystä sisimmissäni. Olin aina ollut vähän kallellaan Ellaan, mutta en ollut tehnyt asialle mitään. Minulla ei ollut aavistustakaan vastaisiko hän haparoiviin tunteisiini, vaikka tiesin kyllä, että hän oli joskus seurustellut naisen kanssa. Se oli tullut ilmi eräänä päivänä, kun olimme haravoineet yhdessä pihatalkoissa, sen jälkeen kumonneet pari lasillista viiniä grillikatoksessa ja tehneet yllättäviä tunnustuksia ja kertoneet itsestämme sellaisia asioita, joita yleensä paljastetaan vain parhaille ystäville.

-Äsh, Ella tuhahti häpiessään ja huitaisi kädellään. -Tämä on typerää, hän jatkoi ja käänsi päänsä poispäin minusta, etten näkisi hänen kyyneleitään.
-Mikä sulla on hätänä?
-No ei yhtään mikään. Mulla on vain mun veli vaimoineen kylässä ja ne riitelevät aina. Inhottavia loukkauksia. Oon kuullut niitä lapsesta lähtien kotona. Ensin isä ja äiti, nyt sitten veli. Meillä kulkee ilkeys suvussa.
-Suhun asti se ei oo kulkenut, hymyilin. Sain Ellankin vähän virnistämään.

Nousin seisomaan, tein lähtöä kotiini, vaikka oikeastaan olisin halunnut jäädä siihen Ellan viereen koko yöksi. Hänen kanssaan tuntui aina siltä, että jotakin huikaisevaa on tapahtumassa. Ei ihan vielä, mutta hetken päästä. Nurkan takana odottaa hurmaavia asioita, värit ovat kirkkaammat ja rakkaus suloisempaa.

-Voinko mä tulla sun luokse yöksi?

Kysymys oli niin yllättävä, että vastasin aivan liian nopeasti, että tietenkin. Omissa korvissani se kuulosti siltä, että olin vain odottanut, että hän kysyisi.

Kävimme vuorotellen suikussa. Minä siksi, että olin töitten jälkeen nuhjuinen ja Ella kai siksi, että lämmin vesi lohdutti. Kietoi syliinsä ja tuuditti. Hän tuli suihkusta pelkkä pyyhe ympärillään, vaaleat hiukset märkinä. Meikittä, yön kynnyksellä, itkeneenä hän oli silti kauneinta, mitä tiesin. Tavallinen nainen, mutta niin epätavallinen. Siro, silti voimakas ja vankkalanteinen. Pienet, mutta vahvat ja ilmeikkäät kädet. Suu, joka näytti siltä, että seuraavassa hetkessä se varmasti hymyilee. Nuolaisin omia huuliani, kun katselin hänen suutaan. Alavatsassa pyörähti ja tajusin, etten ollut tuntenut niin pitkään aikaan. Olin jossakin vaiheessa päättänyt, että rakkaus ei ollut minua varten, vaikka seuraa sain helposti sekä naisista että miehistä. Olin tumma, pitkähiuksinen ja minussa oli kuulemma häivähdys Kuubaa, oli joku joskus hiprakassa sanonut. Kuubaa tai ei, flaksi kävi. Mutta sydän ei. Se oli seisahtanut. En edes tiedä miksi. Ehkä se oli aina halunnut enemmän kuin oli saanut.

Tarjosin, että voin tehdä itselleni pedin sohvalle ja Ella saa sängyn, mutta hän tarttui määrätietoisesti minua käsivarresta ja ohjasi petiin.

-Me kyllä mahdutaan molemmat tähän, ellei sua ahdista, hän tokaisi.

Ei ahdistanut. Ei ainakaan siinä mielessä, kuin Ella tarkoitti. Makasin hänen vieressään ja yhtä hyvin olisin voinut jakaa sängyn polttavan kuuman, jättiläimäisen, punaisen huutomerkin kanssa, sillä yhtä vähän tunsin itseni uniseksi. Olin järkyttävän tietoinen siitä, että hän oli vain muutaman sormenmitan päässä minusta. Huokaili ja kääntyili, sillä hänkään ei saanut unta. Tuijotin hämärässä seinää ja yritin ajatella arkipäiväisiä, tylsiä asioita, jotta olisin saanut tykytyksen mielestäni pois. Sen, että halusin Ellaa. Halusin koskettaa häntä niin paljon, että makasin jäykkänä kauhusta, etten vain tekisi niin.

Sitten kuitenkin käännyin. Omasta mielestäni olin halunnut sanoa hänelle hyvää yötä ja pari kannustavaa fraasia, mutta kun kohtasin hänen katseensa ikkunasta kajastavan katulampun valossa, olin mykkä. Hän tarttui minua niaskasta, veti lähelleen ja suuteli.

Yhdessä hetkessä hän oli kierähtänyt päälleni, panoi käteni patjaa vasten ja suuteli kuin olisi halunnut antaa minulle orgasmin vain sillä tavalla. Suuteli kuin hänellä olisi ollut ikuisuus aikaa eikä kiire minnekään. Hitaasti, nautinnollisesti, kieli minun suussani. Kaiken keskellä tajusin, että hän oli alasti ja hänen pillunsa oli painuneena minua vasten. Se tuntui niin hyvältä, että se sattui. Kuin rinnassa olisi ollut joku iso, hakkaava koneisto, joka kävi äärimmillään ja aivan kohta räjähtäisi. En edes tiennyt vastasinko suudelmaan, olin transsissa. Ilmeisesti kuitenkin tein jotakin, sillä Ellan suusta pääsi ahnas, tyytyväinen ynähdys. Hän keinutti itseään minua vasten.

-Mitä ihmettä, sanoin jo toisen kerran sinä yönä ja tunsin itseni hölmöksi papukaijaksi.
-Anteeksi, tää ei ollut mun tarkoitus, uskothan? Mä oon vaan käynyt kuumana suhun niin kauan, että kiusaus tuli ylivoimaiseksi.
-Oletko? Miksi? Olisinko voinut typerämpää kysymystä esittää? Tunsin, että olin mokaamassa koko jutun olemalla yksinkertainen ja arkinen, vaikka olisi pitänyt olla salaperäinen ja itsevarma.
-Miksi? Kuka ei olisi! Miten sä voit olla noin saatanan ihana ja mistään mitään tietämätön samaan aikaan?

Ella suuteli uudestaan. Hänen kätensä sujahti teepaitani alle rinnoille ja puristi toista. Niin lujaa, että se melkein sattui, mutta vain melkein. Tunsin, että nännini olivat kovat kuin ruusunmarjat ja jostakin syystä minua hävetti. Ehkä se, että halusin häntä niin paljon, että olin aivan avuton. Paljas. En kuitenkaan niin avuton, etten olisi kyennyt työntämään kättäni meidän väliimme ja suoraan hänen pillulleen. Hän huudahti hämmästyksestä ja hetken aikaa luulin, että häneltä tulee oitis. Ujutin sormeni hänen sisäänsä, koska minun oli pakko tuntea hänen kuuma liukkautensa heti. Ajattelin, että vaikka tämä olisi virhe ja viimeinen asia mitä elämässäni teen, se olisi sen arvoista.

Kieräytin Ellan alleni ja katsoin hänen kasvojaan. Oli hämärää, mutta luulin silti erottavani miten siniset ne silmät olivatkaan. Eloisat, tummat kulmakarvat, jotka saivat hänet joskus näyttämään vähän surulliselta. Ne kaartuivat siten. Hiukset ulottuivat melkein hartioille ja niissä oli sellainen yksinkertainen leikkaus, joka näytti joillakin ihmisillä tylsältä ja lattealta. Hänelle se sopi. Hänellä oli sellaiset kasvot, että hiuksilla ei ollut edes väliä.

Halusin sanoa jotakin merkityksellistä, romanttista ja ikimuistoista, mutta suustani tuli: -Mä aion nuolla sua. Siitä typertyneenä vajosin alas hänen haaroihinsa, levitin reidet auki ja painoin suuni hänen pehmeille häpyhuulilleen. Mielessäni takoi, että tämä ei tapahdu oikeasti eikä ole totta. Mutta hänen suolainen makunsa, ihana naisentuoksunsa ja nautinnon vaikerruksensa kertoivat muuta. Hän painoi päätäni tiukemmin itseään vasten, kohotti lantiotaan ja hengitti puuskissa kuin olisi juossut ylämäkeen. Hieroin kielelläni hänen klitoristaan, olisin halunnut juoda hänestä.

-Aih, multa tulee kohta. Ihan kohta, hän huohotti. Ajatus siitä, että olin samassa hänet laukeamaan teki minulle itsellenikin pienen orgasmin. Koskaan aikaisemmin en ollut yhtä vaivattomasti ja ahneesti ollut kenenkään toisen lähellä. Halusin tuottaa hänelle vain ja pelkkää nautintoa, nuolla häntä tuhat kertaa, levittää hänen häpyhuulensa ja katsella hänen pilluaan, koska se oli mahdollista. Tämä upea, älykäs, haavoittuva ja silti uskomattoman kykenevä nainen antoi minun nuolla itseään.

Hän laukesi vasten kasvojani ja hänestä pääsi ihania, himottavia voihkaisuja. Arvelin, että vaikka eläisin satavuotiaaksi muistaisin ne äänet aina. Ne saivat minut hervottomaksi, halusta sekopäiseksi. Työnsin kieleni hänen sisäänsä niin pitkälle kuin sain ja nautin siitä, että hän oli märkä ja hänen pillunsa tykytti orgasmin jälkiaalloissa. Tuumin, että jään siihen koko yöksi, mutta Ellalla oli toiset aatokset. Hän painoi minut selälleen sängylle, työnsi sormensa pilluuni, joka oli niin arka ja hellä, että pelkäsin kaiken sattuvan. Mutta mikään ei ollut tuskallista. Ella hiveli liukkailla sormillaan klitoristani ja kuiski korvaani: -Mä aion tehdä tätä sulle koko yön. Ja aamun ja seuraavan päivän. Mä en päästä sua tästä sängystä. Mä pidän sua tässä niin kauan, että sä rakastat mua. Että sä rakastat samalla tavalla kuin mä sua.

Järkytyksekseni tajusin, että Ella itki taas, mutta tällä kertaa onnesta. Ja siltikin vähän pelosta. Ymmärsin, että hänellä oli pelissä paljon muutakin kuin vain yksi yö naapurin naisen kanssa. Nyt taisi olla kyse jostakin suuremmasta. Olisin halunnut sanoa hänelle, että kaikki oli hyvin ja vastasin hänen tunteisiinsa, mutta sanat juuttuivat kurkkuuni kun Ella kuljetti suutaan vartalollani päätyen suutelemaan pilluani. Olin niin himoissani, että levitin itseni auki. Ajattelin, että aivan sama. Mitä sitten, jos olisin ällöttävä halukkuudessani? Tämä oli minun hetkeni, minun tuokioni paratiisissa. Vaikka loppuelämäni olisi kurjaa ja ilotonta, sillä ei olisi väliä. Nyt oli minun säkenöivä hetkeni olla elossa ja nautinnosta sekopäinen.

-Sä saat multa tulemaan uudestaan, kun oot tollanen, Ella huohotti pilluani vasten. Hänen äänensä oli himosta paksu ja sortui jo toisen sanan kohdalla. -Sä haluat mua, helvetti soikoon.
-Nuole mua vielä ihan vähän, pyysin.
-Vähän? Ella naurahti ja lipoi klitoristani niin antaumuksella, että räjähdin voimakkaaseen orgasmiin. Niin voimakkaaseen, että viis veisasin vaikka koko talo kuulisi, kun tulen. Huusin ja sopersin: -Ella, Ella, Ella… aih, aah… Ella…

Otin hänet syliini vai ottiko hän minut? Hänen ihonsa oli lämmin, uskomattoman pehmeä ja tuoksui naiselta. Hänen rintansa eivät olleet pinkeät ja pirtsakat, kuten kiiltäväpaperisissa lehdissä ja juuri siksi ne olivat täydelliset. Hänen vatsansa ei ollut lihaksista punottu eikä hänen pillunsa paljaaksi ajeltu. Hän oli aikuinen nainen ja minä olin hulluna häneen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *